perjantai 31. toukokuuta 2013

Se on siinä!

Ja vihdoin koittaa toukokuun viimeinen päivä. Tätä on odotettu ja tätä on pelätty. Mitähän sitä huomenna tuleekaan syötyä, kun herkuton toukokuu loppuu tänään? Meillä oli siis mieheni kanssa pieni haaste kesän alkuun ja olemme olleet herkuttelematta kahta tapahtumaa lukuunottamatta koko toukokuun. Lisäksi vähensimme huomattavasti hiilareiden syöntiä ja lisäsimme proteiinia ruokavalioomme. Tänään aamulla juttelimme mieheni kanssa kuluneesta kuukaudesta, ja molemmilla tiukinta on ollut leivän vähentäminen. Mieheni ei syönyt kuin muutaman kerran leipää kuukauden aikana. Minä söin vähän useammin, noin kerran kolmessa päivässä. Ennen söimme joka päivä, joka aterialla leipää. Toivottavasti tämä kuukausi on opettanut hiukan sen vähentämistä. Leivän ja pastojen sijaan olemme syöneet paljon kaikkea proteiinipitoista, kuten kananmunia, rahkaa, raejuustoa ja lihaa. Myös pähkinöiden ja avokadon syöntiä lisäsimme säännölliseksi ruokavalioomme.

Ja nyt seuraa rehellinen tunnustus: toukokuun aikana söin kaksi kertaa herkkuja. Nämä kaksi kertaa annoin itselleni luvan herkutella ja nautin todella täysin rinnoin. Haastavinta herkuttomuudessa on luultavasti se, että niitä herkkuja on vaan joka paikassa ympärillä.  Niiden syömisestä on tullut meille sellainen sosiaalinen tapa. Herkkuja vain on tapana syödä  yhdessä perheen, työkavereiden, kavereiden ja tuttavien kanssa. Ei ole väliä onko arki vai juhla, mutta herkut vain kuuluvat lähes jokaiseen kahvi/teepöytään. Miksi se sitten on näin? Siihen en osaa vastata, mutta siihen haluaisin kuitenkin jotain muutosta. Toivon, että herkuton toukokuu on ainakin omalta osaltani vähentänyt pysyvästi herkuttelua. Tällä en tarkoita sitä, että herkuttelua ei saisi olla ollenkaan. Totta kai aina välillä pitää saada myös herkutella, ja silloin siitä onkin hyvä nauttia juuri yhdessä ystävien, työkavereiden ja perheen kanssa.

Koko kuukauden tsemppasin itseäni päivittäin, etten sortunut herkkuttelemaan. Tärkeintä tässä kokemuksessa mielestäni oli se, että huomasin, ettei mun maha ollut turvoksissa tai kipeä koko kuukauden aikana. Selvästi tämä ruokavalio sopii minun vatsalleni.

Tulevaisuudessa aijonkin pysyä toukokuun kaltaisella ruokavaliolla, mutta annan itselleni luvan herkutella silloin tällöin.  Leivän syömistä aijon jatkossakin rajoittaa ja sen sijaan syönkin enemmän proteiinia. Itse en ole koskaan tosissani ymmärtänyt diettien päälle, jollei niistä oikeasti ole jotain hyötyä ja opi jotain. Joten mun mielipide on, että jos diettaat, kuuntele vatsaasi ja opi mikä on omalle vatsallasi hyväksi. Kun sinä rakastat jotain ruokaa, mieti aina, rakastaako se sua takaisin vai tekeekö se loppupeleissä vaan kipeää. Yksipuolinen rakkaus on tässäkin suhteessa satuttavaa, joten kannattaa työstää sitä,että jatkossa rakastaakin sellaista, joka rakastaa myös sinua ja saa voimaan sinut hyvin!

Kuvaukset Lahdessa, valmiina töihin

Tällä hetkellä maha kurisee ja tekisi mieli saada jotain herkkuja rankan työpäivän jälkeen. Olen juuri matkalla Lahdesta Tampereelle. Olen koko päivän ollut kuvauksissa Lahdessa. Syöminen aina kuvauspäivinä sattuu enemmän tai vähemmän unohtumaan, sillä uudet vaatemallistot kuvataan useasti kovalla vauhdilla. Kuitenkin pystyin Lahden rautatieaseman kahviossa kieltäytymään suklaapatukoilta, vaikka ne huutelivat mua sieltä karkkihyllystä. Ja miten pystyin tähän? Mietin, että tekeekö tuo suklaapatukka mun vatsan hyvinvoivaksi. "Ei" oli helppo vastaus ainakin minulle. Ja niin sen suklaapatukan pystyin jättämään ostamatta. Tiedän omistavani todella hyvän itsehillinnän, mutta kannattaa kyllä kokeilla, jos haluat vähentää herkuttelua.

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Oikein mukavaa herkutteluviikonloppua kaikille!


Susanna



tiistai 28. toukokuuta 2013

Kaikki hyvä tapahtuu aikanaan

Mulla on tänään fiilis ollut katossa lähes joka minuutti. Olen onnellinen ja tyytyväinen omaan elämääni. Tällä hetkellä elämä selvästi hymyilee myös takaisin. Tänään, jos koskaan, olen tajunnut sen, että hyviä asioita tapahtuu hyville ihmisille aivan itsestään. Kun tekee parhaansa eikä yritä liikaa, hyvyys palkitaan ja tavoitteet saavutetaan. Itse olen tämän ajatuksen peräänkuuluttaja ollut jo jonkin aikaa, mutta nyt kun saan kokea itse hienoja asioita, vahvistuu vain käsitys siitä, että se todellakin menee niin.

Monet ovat kysyneet multa viime aikoina, että mitä olen tehnyt itselleni, kun olen muuttunut henkisesti todella paljon tyytyväisemmäksi, elämänmyönteisemmäksi ja onnellisemmaksi ihmiseksi. Mielestäni tähän liittyvät monet asiat, mutta uskon, että yksi on kuitenkin ylitse muiden. Ja se on se, että osaan olla kiitollinen jokaisesta ihanasta viettämästäni päivästä ja sen aikana tapaamistani ihmisistä ja tapahtuvista asioista. Kiitollisuus todella auttaa myös nauttimaan elämästä, elämään hetkessä ja uskomaan hyvään. Kyllä kiitollisuus on ehdottomasti tärkein ja hienoin oivaltamani asia, joka on mahdollistanut onneni.

Aivot saavat kunnolla happea, kun kirjoittaa blogia ulkona terassilla

Mutta siis tähän päivään. Tänään(kin) mulla on ollut ihan ihme päivä. Mä olen saanut kuulla aivan ihanan ja mieltäpiristävän uutisen. Samalla sain todella hyvää palautetta omasta työpanostuksestani. Ja tiedättekö, kuinka ihanaa onkaan saada hyvää palautetta. Joka kerta mietin positiivisen palautteen saadessani, että voi ei, kun en osaa ottaa tätä positiivista palautetta vastaan, vaan mumisen aina jotain vain itsekseni, tai vastaan "hyvä". Siis hyvä, voitteko kuvitella? En voi käsittää miten se kieli jumittuukin juuri aina suuhun, kun pitäisi yrittää sanoa jotain järkevää, kuten "kiitos, mukava kuulla positiivista palautetta". "Hyvä" on mielestäni melkein yhtä huono vastaus, kun "rakastan sinua" -tunnustukseen vastaus "kiitos!" Olen aikaisemminkin aiheesta kirjoittanut täällä blogissa, mutta nähtävästikkään harjoitus ei ole tehnyt vielä mestaria. Uskon kuitenkin oppivani tämänkin asian aikanaan.

Hyvä päivä jatkui myös kotona, kun lähdimme mieheni kanssa pelaamaan frisbeegolfia. Se on muuten todella mukava laji ja siinä taidot harjaantuvat melko nopeastikkin, joten se on kärsimättömällekin luonteelle melko hyvä ulkoharrastus, vaikka aika haastava kuitenkin. Sää oli oikein ihana koko iltapäivän, joten mikä sen parempi tapa viettää kaunis iltapäivä kuin ulkona pelaten parhaassa seurassa.



Mitä teidän päivään kuuluu?

Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa kaikille! Ihanaa muuten, että toukokuu on pian ohi ja herkuton toukokuu loppuu.

Susanna


maanantai 27. toukokuuta 2013

Outfit 26/5/13

Eilen juhlimme kummipoikani syntymäpäiviä. Ihan kummallista ajatella, että lapset kasvaa noin vauhdilla ja itsensä tuntee aina vaan saman ikäiseksi. Mihin ne vuodet vierivät, sillä kummipoikani täytti jo 6 vuotta. Kummina oleminen on kyllä hieno kunnia ja ihaninta siinä on se, kun saa seurata pienen ihmisen kehittymistä läheltä ja olla mukana kasvatuksessa. Ihana pikkumies kerrassaan on minun kummipoikani.

Ajattelin tulla laittamaan muutaman asukuvankin pitkästä aikaa. Eilen lämpöä riitti, joten asuksi juhliin valitsin lyhyet ja kesäiset shortsit ja peblum -topin.

peblum / Seppälä, shorsit / Stradivarius
laukku / LV Neverfull, kello / Michael Kors
aurinkolasit / Ray-Ban
ballerinat / Guess
Mukavaa alkanutta onnistumisten viikkoa kaikille!

Susanna


sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Tangle Teezer

Kuluneella viikolla olen rikkonut hiukan rajoja ja päästänyt irti yhdestä lapsuudesta asti aina mukanani kulkeneesta esineestä. Ajattelin näin sunnuntai-illan ratoksi tulla jakamaan tämän kokemuksen teidän kanssanne ja kirjoittaa siitä hiukan tänne blogin puolelle.

Tämä rakas esine on niinkin mielenkiintoinen juttu kuin hiusharja. Pyydän anteeksi, jos odotitte jotain hienompaa esinettä ja jouduitte jo näin tekstin alussa pettymään. Suosittelen kuitenkin mahdollisesta pettymyksestä huolimatta jatkamaan lukemista, sillä ajattelin nyt kirjoittaa jo nelisen vuotta markkinoilla menestystä luoneesta ja nyt vasta minun kaappiini kotiutuneesta "superharjasta". Tämä harja on paljon blogeissakin puhuttu ja hehkutettu Tangle Teezer. Päätin sitten vihdoin ostaa ja kokeilla tätä paljon huomiota saanutta harjaa. Olen sen verran utelias ihminen, että halusin tietää, onko tämä harja todella maineensa veroinen.. Lauran postauksessa viikon tapahtumat tämä harja vilahti myös täällä meidän blogissamme jo aikaisemmin keväällä.



Kun luette aikaisemmin kirjoittaman postaukseni inside my handbag ja näette vanhan harjani erittäin huonon kunnon, olette varmasti samaa mieltä kanssani siitä, että tämä uuden harjan ostaminen oli ehdottomasti jo paikallaan. Joten vaikka uuden harjan hinta on melko kallis (ainakin minun makuuni), uskon kuitenkin säästäneeni antiikin aikaiseen harjaani moneksi vuodeksi rakastuneena tämän uuden harjan hinnan jo moneen kertaan. Käytettäköön tätä lapsuusmuistoa varaharjana, jolloin ero lapsuuden harjaan ei tuntuisi niin pahalta.

Mutta palattakoon nyt takaisin aiheeseen Tangle Teezer. Muutaman päivän käytön jälkeen harja on kyllä ehdottomasti osoittautunut lähes maineensa veroiseksi ja todella hyväksi. En tiedä johtuuko tämä vanhan harjani huonosta kunnosta vai uuden harjan hyvästä laadusta, mutta minun hiuksilleni harja tuntuu enemmän kuin hyvältä. Hiukset aukeavat pesun jälkeen kuin itsestään ja harja tekee hiuksista ihanan sileät. Tangle Teezerissä parasta on se, että harjata voi tyvestä latvaan saakka, kun hiussolmut ja takut aukeavat helposti ilman repimistä ja suurta voimaa. Harjauksen yhteydessä myös päänahka saa rentouttavan päähieronnan. Pitkille hiuksille tämä tuote on ainakin osoittautunut lyhyen käytön aikana positiiviseksi yllätykseksi.
Jos kiinnostuit niin enemmän harjasta voit lukea täältä.

Onko muilla kokemusta Tangle Teezeristä? Millaisia?

Mutta nyt toivotan mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Nautitaan jokaisesta ihanasta hetkestä.

Susanna 



perjantai 24. toukokuuta 2013

*InstaKuu

Pitkästä aikaa ajattelin laittaa hiukan instagram kuvia myös tänne blogin puolelle. Mullahan on ollut tapana muutaman viikon välein päivittää instagram kuulumiset täällä blogissa. Aika on kulunut ihan hirveen nopeasti ja instagram on kyllä tässä kuussa jäänyt melko vähälle huomiolle. Tästä postauksesta tulee Insta2weeks sijaan InstaKuu.

Mitäs kaikkea tähän kuukauteen sitten mahtuukaan..

Sm-liigan kisakatsomo
Avantouintia harrastamassa mieheni tähdittämänä
Perjantai-ilta ja intervallitreeni takana, huh!
Ystävän rakkaudella valmistetut bagelit
Mitä vappu olisikaan ilman munkkeja?
Tunne Tampere -tapahtumassa ihanan ystäväni kanssa
Ystävän valmistujaisten ja syntymäpäivien juhlintaa
Äitienpäiväruusut
Intercity ja matkalla Helsingistä Tampereelle
Aurinkokello
Särkänniemi + possujuna = ihania lapsuusmuistoja
Aamulenkin maisemia
Välillä on mukava poiketa tavoista juomalla palautusjuoma ja syömällä protskupatukka
Rakastan kevään vihreyttä, ja tässä vihreäpolku kotiini


Ja tuttuun tapaan meidät löytää siis instagramista nimimerkillä @TWOBRILLIANT

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Toivotaan hienoja ilmoja!

Susanna


torstai 23. toukokuuta 2013

Rudy tuli taloon!

Moi! Mä oon Rudy ja tulin kertomaan vähän itsestäni..
Äitienpäivänä jotkut ihme tyypit tuli hakeen mut mun veljen ja äitin luota, niitten omaan kotiinsa! Ne oli saanu tietää mun olemassa olosta torstaina ja jo sunnuntaina ne päätti hakee mut kotiinsa. Olivat kuulemma jo kauan haaveilleet musta, eikä ihme.. oonhan mä aika ihana tyttö kyl.

Nukuin onneks koko automatkan Lahdesta Tampereelle kuin tukki, niin en tajunnu yhtään et olin joutunu eroon mun veljestä. Sit kun pääsin uuteen kotiin, huomasin ettei sekään yhtään hullumpi paikka ollut, sain heti ruokaa ja monta uutta lelua.
Ainoo asia mikä vähän vaivaa mua, on se etten saa purra mun uuden "äitin ja iskän" varpaita ja sormia täysiä, ne ei tajuu kuinka kivaa se on! ..laittavat mut aina "jäähylle". Noh, onneks mä saan aina namipalan, kun meen äkkiä istuun enkä pure. Oon aika vilkas luonteeltani enkä kauheesti pelkää mitään, paitsi hiustenkuivaajaa. Välillä saan hirveitä hepuleita ja hypin ja pompin päin seiniä, onneks mulla on kova pää, sanovat mua "luupääksi". Ei mua haittaa, omasta mielestäni mä oon tosi nätti!

Pitemmittä puheitta tässä "hieman" kuvia musta..

Opin käskyn "istu" 8vkon ikäisenä, aika hyvin vai mitä?
Näin pienenä täytyy tarkkailla maailmaa, ettei mikään pääse yllättämään.
Tutustuin Diegoon, en saanu kuitenkaan leikkiä sen kaa, kun puren kuulemma liian lujaa..
Ketä te ootte?
Sylissä on turvallista ja parasta nukkua!

Nenän kun tökkäsee palloon ja tuijottaa intensiivisesti, niin kyllä se siitä liikkuu.. oon ihan varma.

Tässä mä oon jo 9vko ja osaan poseerata hienosti. Toinen korvakin on noussut pystyyn!

Toivottavasti tykkäsitte musta, tuun varmaan jatkossakin näkymään täällä blogissa.
Nyt on nukkumaanmenoaika, taidan kömpiä tonne "äipän" syliin..

Kivaa alkavaa viikonloppua!

Hikitreeni

Tänään heti aamusta mulla oli jo hiukan laiska olo, sillä olin eilen illasta tekemässä käsitreenin ja siitä palautuminen ei ollut luultavastikkaan tapahtunut vielä aamuun mennessä. Noh, pienen väsymyksen en antanut kuitenkaan estää salille menoa ja suunnitellun ohjelman noudattamista.

Hyvät suunnitelmat ovatkin juuri ne, jotka sitten saavat loppupeleissä lähtemään sinne salille ja hoitamaan treeniohjelman mukaisesti kaikki treenit ajallaan. Ilman suunnitelmaa ja treeniohjelmaa mulla ainakin varmasti jäisi moni treeni tekemättä, sillä lepäily ja löhöily vetävät kummasti aika-ajoin erittäin paljon puoleensa. Mitä mieltä te muut ootte, onko teidän treeniohjelma tarpeeksi motivoiva, että treenit eivät jää laiskottelun tai väsymyksen vuoksi väliin?

Tänään siis ohjelmassa oli intervallitreeni, jossa juostaan paljon ja tehdään lihaksia oman kehon painoilla. Intervallitreenin suorittamiseen ei mene kauaa, mutta se on sitäkin raskaampi. Sen jälkeen fiilis on kyllä aina katossa ja hiki virtaa kasvoilla.


Parasta on juuri se, kun saa hien kunnolla pintaan ja tuntee tehneensä hyvän treenin. Intervallitreeniin mulla kuluu noin 45 minuuttia. Lyhyt treeniaika on mukava tsemppari, kun tietää, että treeniin ei mene kauaa, joten jaksaa koko ajan tehdä ihan täysillä. Huh mikä treeni!

Kuten jo joskus aikaisemminkin olen tänne kirjoitellut, mulla ei ole ollut tapana juurikaan syödä mitään proteiinipatukoita tai palautusjuomia treenin päätteeksi tai muutenkaan. Mutta tänään mun oli lähes pakko ostaa jotain salin kahviosta, sillä meidän jääkaappi ammotti tyhjyyttään tänä aamuna, eikä sieltä löytynyt mitään sopivaa syötävää treenin jälkeen.
Kyselinkin sitten personal trainer tutultani hieman neuvoja patukan ja palautusjuoman ostamiseen. Ja tällaiset sitä sitten tuli ostettua. Maultaan sekä patukka että palautusjuoma muistuttivat kyllä suklaapatukkaa ja suklaapirtelöä, mutta toivottavasti sisältö on kuitenkin eritasoa.


Miten teidän treeniviikko on edistynyt?

Mukavaa torstain jatkoa kaikille! Ja tsemppiä kaikkien kuntoiluun!

Susanna

tiistai 21. toukokuuta 2013

Hengenpelastaja

Eilisen tapaan hyvä fiilis jatkui myös tänään, sillä sain nauttia pitkästä aikaa vapaapäivästä. Päivän vietinkin leppoisasti rentoutuen. Vapaapäivän lisäksi hyvän fiiliksen toi se, kun kävin luovuttamassa verta tänään. On ihanaa saada auttaa apua tarvitsevia ja tietää, että omalla panostuksella voi jopa pelastaa jonkun elämän. Verenluovutus on konkreettinen ja helppo tapa tehdä hyvää, ja sen vuoksi sitä tekee mielellään. Luin tänään, että Suomessa potilaat tarvitsevat yli tuhannen verenluovuttajan apua joka päivä. Ne ketkä luovutettua verta tarvitsevat ovat kaikenikäisiä syntymättömistä vauvoista vanhuksiin.



Ketkäs sitten voi luovuttaa verta? Voit luovuttaa verta, jos olet 18-65-vuotias, vähintään 50 kiloa painava ja sinulla ei ole terveydellisiä esteitä luovutukselle. Uusi luovuttaja voi olla kuitenkiin korkeintaan 59-vuotias. Punaisen ristin veripalvelun nettisivuilla voi tehdä testin ja selvittää sovitko luovuttajaksi.

Mä varasin ajan verenluovutukseen, ja sen avulla verenluovutuksessa ei kestänyt kovinkaan kauaa, mutta sinne voi mennä myös ilman ajanvarausta. Ajan voit varata täältä. Jokaisella kerralla tehdään haastattelut ja mitataan luovuttajan hemoglobiini. Luovutukseen kokonaisuudessaan kannattaa varata noin tunnin verran aikaa. Luovutuksen jälkeen on hyvä jäädä hetkeksi lepoasentoon sekä syömään ja juomaan.

Veripalvelu tarjoaa pientä syötävää luovutuksen jälkeen
Naiset voivat luovuttaa verta 91 päivän välein, enintään 4krt/v ja miehet 61 päivän välein, enintään 6krt/v.


Verenluovutuksen jälkeen on niin hyvä fiilis siitä, kun on tehnyt jotain todella arvokasta. Jos et ole vielä käynyt luovuttamassa verta niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ryhdy siis sinäkin hengenpelastajaksi!

Susanna


maanantai 20. toukokuuta 2013

Kun nään hyvää ihmisissä..

Tänään on ollut kyllä aivan huikea päivä! Tulin pikaisesti hehkuttamaan sen hienoutta myös tänne. Erityisen hienoa tästä päivästä teki ehdottomasti se, kun näin taas life coachin, joka hienosti jaksaa mua kuunnella ja pistää ajatuksia pyörimään mun päässä. Aivan mielettömän makee tyyppi kerta kaikkiaan! Olen erittäin etuoikeutettu, kun saan olla hänen coachattavanaan. Lisäksi päivästäni teki erityisen mahtavan myös se, että ymmärsin taas elämästä aivan häikäilemättömän ihania asioita, yksinkertaisia asioita, jotka vaan eivät ole tulleet minulla vielä täysin ajatuksesta käytäntöön.

Coachauksessa parasta on se, kun saa itse määritellä sen, mitä milloinkin haluaa käydä läpi ja työstää. Eilisen kateudesta pohdinnan jälkeen olin täysin sitä mieltä, että aihetta kateus ja toisten arvosteleminen olisi hyvä työstää myös tänään ja yhdessä coachaajan kanssa.

Jos eilisestä Kateus vs. Onnellisuus postauksesta saitte sellaisen kuvan, että itse en arvostelisi muita, niin haluan korjata tämän harhaluulon. Olen myös sellainen ihminen, joka ihmisiä on arvostellut ja ollut kateellinen muille, niin valitettavaa kuin se onkin. Ja tästä siis juontaa ehdottomasti myös se, että olen myös itse joutunut arvostelun kohteeksi. Nyt tietoisesti haluan päästä sellaisista ajatuksista eroon. Kuten kaikessa, myös tässä, palautuu itselle se mitä antaa muille. Eli kun arvostelen muita ja olen kateellinen, saan sitä itselleni takaisin. Näin se vaan menee. Ja jälleen kerran kysyn, kuka siitä hyötyy? Ei kukaan.



Tänään sitten sain todella miettiä asiaa syvemmin ja lähdimmekin tekemään harjoitusta, jossa kerroin "kun nään hyvää ihmisissä" niin mitä sitten tapahtuu? Löysin muun muassa tällaisia asioita: Kun nään hyvää ihmisissä, olen onnellisempi.. elän täysillä..  ihmisten on helpompi lähestyä minua.. arvostan myös enemmän itseäni.. olen tyytyväisempi elämään.. jne. Pelkkä asioiden ajatteleminen ja se, että sanoo muiden hyvän näkemisen tuomat asiat ääneen, sai minulle ihanan rauhallisen, tyynen ja hyvän olon. Kaikkea sitä siis, mitä ihminen voi toivoa!

Jos innostuit, kokeile ihmeessä myös itse tehdä listaa, mitä kaikkea hyvän näkeminen muissa tuo elämääsi. Suosittelen!

Mutta nyt tämä onnellinen ja elämään ihastunut tyyppi kiittää tästä ihanasta päivästä ja painuu nukkumaan! Tuskin maltan odottaa huomista, sillä huomenna on kauan odotettu vapaapäivä.

Susanna


sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kateus vs. Onnellisuus

Saako Suomessa menestyä? Onko Suomi kateellisten ja selkäänpuukottajien paratiisi? Kukaan ei saa näyttää hyvältä, menestyä tai rikastua tai ainakaan olla julkisesti onnellinen. Ja jos satut menestyyn tai oleen vaan niin onnellinen, että haluat asiasta huutaa koko maailmalle, voit joutua selkäänpuukotuksen kohteeksi. Onko tämä sitten oikein? Ja kuka siitä hyötyy tai voi iloita? Ei kukaan.

Olen nyt lähiaikoina pohtinut paljon aihetta kateus. Olen luonteeltani melko ankara itselleni ja nuorempana eritoten en omistanut kauhean hyvää itsetuntoa. Ja olenkin pohtinut, että mistä tämä kaikki voi johtua. Tietenkin asiaan on vaikuttanut monet asiat, mutta yksi on noussut yli muiden. Olen aidosti toivonut, että ympärilläni olevat ihmiset olisivat onnellisia minun puolestani, jos menestyn jossain asiassa. Oma perheeni on tietysti hienosti aina kannustanut mua, mutta jos pohditaan muita kuin minun perhettä, en ole vakuuttunut, että kovinkaan moni olisi minun puolesta ollut aidosti onnellinen. Tai jos on ollut, en ole ollut asiasta ainakaan kovin tietoinen.


Miss Suomi 2008. Hieno kokemus, ihana muisto!

Uskon, että tämä ei ole kovinkaan erikoinen kaava monenkaan elämässä. Mutta miksi sen täytyy olla näin? Onko se itseltä pois, jos on onnellinen toisen puolesta? En usko. Mielestäni se ihminen, joka aidosti toivoo toiselle menestystä ja onnea elämässä, saa sitä myös roppakaupalla itse.

Uskon, että kaikki tämä on ympäristöstä opittua. Mutta eikö olisikin ihanaa, jos oppisimmekin iloitsemaan aidosti toisen puolesta, olemaan onnellisia toisen menestyksestä ja kannustamaan toisia omaan parhaaseensa. Kuinka paljon enemmän kokisimmekaan onnellisuutta, jos osaisimme toistenkin onnellisuudesta nauttia? Se tunne kun on onnellinen, on aivan taivaallisen ihanaa ja tavoittelemisen arvoista. Uskon, että jaettu onnellisuus on vielä herkullisempaa. Miksi emme siis tavoittelisi sitä, ja kokisimme onnellisuutta jokapäiväisessä elämässämme? On yksi asia, jota haluan painottaa ja se tulee tässä: jos joku ihminen ympärilläsi on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, miksi et imisi häneltä sitä onnellisuuden tunnetta itseesi ja saa sitä samaa hyvää fiilistä? Uskon, että se on mahdollista. Joten ei muuta kuin kokeilemaan, onko sillä mitään vaikutusta sinun elämääsi.

Olisi hienoa, jos kaikki jotka tämän lukevat lähtisivätkin tästä lähin kannustamaan toista ja olemaan muiden, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin, puolesta onnellinen. Tehdään yhdessä Suomesta ihana paikka, jossa kaikki saa menestyä, iloita, rikastua ja onnistua. Ollaan aidosti iloisia ja onnellisia muiden puolesta. Ja tätä kautta onnistutaan, menestytään ja rikastutaan myös itse!

Susanna


torstai 16. toukokuuta 2013

Haaste 10


Saimme blogimme ihka ensimmäisen haasteen nimeltä 10 haaste. Haasteen saimme Aurinkotuulia blogin bloggaajalta. Haasteen ideana on kertoa itsestään kymmenen asiaa, vastata haastajan kysymyksiin, keksiä omat kymmenen kysymystä ja haastaa ihmisiä eteenpäin.  

Ensin kymmenen asiaa meistä:

1. Olemme tunteneet toisemme Lauran syntymästä asti 
2. Välillä me riitelemme keskenämme, mutta osaamme aina sopia asiat 
3. Luotamme toisiimme täysin ja tiedämme, että kuljemme toistemme rinnalla hamaan tulevaisuuteen asti
4. Lauralla on ihan mieletön tuuri ja onni
5. Susanna hauskuttaa kertomalla "hyviä" vitsejä
6. Tunnemme toisemme erittäin hyvin. Olemme ystäviä, jotka eivät joka päivä tai viikko jaksa toisiaan nähdä :)
7. Meidän vanhemmat ovat myös hyviä ystäviä keskenään
8. Meidän yhteinen motto on ollut pienestä asti: "olen erittäin hyvä ellen täydellinen"!
9. Noin 15 vuotta sitten Lauran veli opetti meille Petri Nygårdin biisejä. Siitä asti olemme aukaisseet oven aina toiselle sanoen: "tuu sisään vaan vaikkei seisokkaa, pidetään hauskaa, juo lisää vaan. Aivan mahtavaa, liput salkoon, nyt on viikonloppu ja kaikki menee alkoon"! Että sillain :)
10. Olemme lähes toistemme vastakohdat, mutta olemme aina viihtyneet toistemme seurassa

Kuva vuodelta 2009

Aurinkotuulia bloggaajan kysymykset meille:

1. Mitä suunnitelmia olet tehnyt vuodelle 2013? 
Meillä on suunitelmissa elää joka hetki täysillä nauttien. 

2. Mikä on lempi elokuvasi? 

Susanna: mulla ei ole yhtä lempielokuvaa, sillä en juurikaan katsele elokuvia. Pidän esimerkiksi Twilightin jokaisesta osasta. 
Laura: mullakaan ei ole mitään yhtä lempparia ylitse muiden, mutta viimeksi kävin katsomassa elokuvissa Vuoden se kestää -leffan ja oli mielettömän hauska! Voisin katsoa sen uudestaankin.

3. Koska olet viimeksi haaveillut unelmiesi toteutumisesta?

Susanna: Olen aikaisemmin ollut suuri unelmoija, mutta olen tietoisesti jättänyt unelmoinnin muille ja olen alkanut uskomaan tavoitteisiin ja niihin pääsemiseen. Uskon, että jos jotain todella tahtoo sen saavuttaa.
Laura: Oikeastaan viime viikolla ja silloin unelmani toteutuikin! Meidän perheeseen muutti kauan odotettu minibulli tyttö.

4. Mistä unelmoit?

Susanna: Tällä hetkellä tavoitteenani on saavuttaa maksimaalinen hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään. Olen elämässäni erittäin onnellinen, enkä voisi enempää toivoa.
Laura: Unelmoin omasta asunnosta, lämpimästä kesästä, ulkomaanmatkasta..

5. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Suosittelisitko sitä muille? 

Susanna: Luen tällä hetkellä kirjaa nimeltä Uusi päivä, jossa kerrotaan terveellisestä raakaravinnon vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tähän mennessä kirja vaikuttaa erittäin hyvältä, suosittelen. Viimeksi olen lukenut kirjan "mitä voisimme oppia optimisteilta?" ja suosittelen kirjaa todellakin jokaiselle. 
Laura: Sain ystävältäni lainaksi kirjan Fifthy shades of Grey, suosittelen kaikille naisille.

6. Koska olet matkustanut viimeksi, minne, miksi? (Suomen sisäinen matkustaminenkin lasketaan)

Laura: Viime viikonloppuna Lahteen hakemaan meidän pikku monsteri kotiin.
Susanna: Olen viimeksi matkustanut Lontooseen viime elokuussa tapaaman kaveriani ja ostoksille.

7. Minne haluaisit matkustaa seuraavan kerran?
Laura: New York, Dubai, Los Angeles, Malediivit.. en osaa päättää!
Susanna: Mun haaveena on ollut aina matkustaa Tokioon. Sinne siis seuraavaksi. Myös Brasilia on lähellä sydäntä.

8. Oletko tyytyväinen elämääsi?
Laura: kyllä olen, täällä eletään vaan kerran!
Susanna: Haluaisin olla ja tavallaan olenkin.

9. Mitä sitten kun olet saavuttanut unelmasi?
Laura: Keksin uuden unelmoinnin kohteen.
Susanna: Lähden kohti uusia tavoitteita nauttien matkan jokaisesta hetkestä.

10. Mitkä ovat kolme piirrettä tai asiaa itsessäsi, joista pidät? 
Laura: Sanoisin, että huumorintaju, rauhallisuus ja ystävällisyys.
Susanna: Mielestäni mussa parasta on se, että olen hyvä kuuntelija, kunnianhimoinen ja syvällinen pohdiskelija.


Haastamme Millan ja Xenian .

Kysymykseni haastetuille ovat:

1. Mikä on kaunein asia, jonka olet tehnyt jonkun ihmisen vuoksi?
2. Oletko onnellinen?
3. Kenen kanssa vietät eniten aikaa arjessasi?
4. Mitä ilman et voisi elää?
5. Mikä on lapsuutesi mukavin muisto?
6. Pidätkö yllätyksistä? Mikä on paras yllätys, jonka olet kokenut?
7. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
8. Harrastatko liikuntaa? Mikä on lempi lajisi?
9. Millaisia suunnitelmia sinulla on kesälle 2013?
10. Mikä tekee sinusta erityisen?

Kiitos haasteesta Aurinkotuulia bloggaajalle. Ja nyt vaan seuraavat kertomaan itsestään ja vastaamaan haasteeseen.


Susanna & Laura




keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Luonnon helmassa

Tänään töiden jälkeen lähdimme mieheni kanssa isoäidilleni kylään. Isoäitini asuu järven rannalla aivan ihanalla paikalla. Siellä luonnon keskellä, jos missä, mieli todella lepää. Tänään oli aivan mahtava ilma, joten suunnitelmissa oli tietysti auringosta nauttiminen. Mieheni kävi tuttuun tapaan myös rantasaunassa saunomassa ja uimassa. Itse en uskaltautunut uimaan, vaikka avannossakin on tullut kevään mittaan käytyä. Ensi kerralla otan itseäni niskasta kiinni ja pulahdan veteen. Vesi oli mieheni mukaan jo melko lämmintä, mittari näytti 17 astetta. Kyllä se kevät ja kesä on siis tullut melko vauhdilla.



Mieheni saunoessa, minä nautin auringon ihanasta lämmöstä ja isoäitini hienosta pihasta ja kauniista kukkasista. Tällainen mukava irtiotto arjen askareista teki jälleen kyllä todella hyvää. Ja mikä parasta, auringonoton lomassa oli mukava vaihtaa isoäitini kanssa kuulumisia. Nautin aina yhtä paljon luonnon rauhasta ja lunkista olosta. Ihanaa!



On todella ihailtavaa, kuinka upeasti toinen toistaan hienompia kukkasia oli kasvamassa kukkapenkissä. Ihailen isoäitiäni, sillä hän todella osaa kasvattaa kukkia ja hänen pihansa on aina viimesen päälle kaunis. Siitä ei voi muuta kuin yrittää ottaa mallia ja saada omassa pihassa kukkaset pysymään hengissä edes osan kesää. Siinäpä tavoitetta kerrakseen!



Näissä leppoisissa tunnelmissa toivotan teille oikein mukavaa loppuviikkoa!  Toivotaan lisää aurinkoisia kelejä!

Susanna


tiistai 14. toukokuuta 2013

Vihersmoothie

Kaksi viimeistä päivää on tullut taas viipotettua tukka putkella ympäri ämpäri. Kyllä taas vois enemmän rauhoittua ja keskittyä hetkeen. Eilen poikkesin Helsingissä eräällä aivan mielettömän hyvällä luennolla. Kerron myöhemmin hiukan enemmän luennosta, sillä tänään ajattelin kirjoittaa yhdestä todella hyvästä ja terveellisestä smoothiesta. Tämä smoothie on todellinen yllättäjä, sillä ulkonäkö sillä ei ole mikään erityisen houkutteleva, mutta maku on erittäin hyvä ja ravintoarvo sitäkin parempi. Kannattaa kokeilla kotona. Smoothie sopii aamulla nautittavaksi, sillä se on piristävä ja sen avulla aamu lähtee hyvin käyntiin.



2 jäävuorisalaatinlehteä
1 dl rucolaa
1/2 avocado
1 banaani
1 dl jäisiä mansikoita
1 tl macaa
vettä





Namnam.. 

Mutta nyt siirrän huomioni Suomen pelin loppukähinöihin. Kannustetaan jälleen Suomi voittoon!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Susanna


sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Hyvää Äitienpäivää!




Kanssani kuljit,
kädestäni kiinni pidit.
Kanssani katselit 
ihmeitä maailman ja 
minulle niitä selitit.
Lohdutit surussani ja hiuksiani silitit.
Kuljit kanssani,
matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
Välillä minut syliisi suljit.
KIITOS äitini, että saan olla kanssasi!




Oikein ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille!

Susanna


lauantai 11. toukokuuta 2013

Tunne Tampere

Ai että tänään on ollut aivan huippu päivä tähän mennessä, ja lisää mukavaa puuhaa on tiedossa. Aamulla nautimme mieheni kanssa aamiaista meidän takapihan terassilla auringon paisteessa. Eilen kävimme ostamassa uudet pihakalusteet ja nyt on kyllä aivan mahtavaa viettää aikaa takapihalla. Vielä on muutama juttu, mitä haluan takapihallemme, ja sitten voin kuvin esitellä teille lopputulosta. Tuskin maltan odottaa!

Aamiaisen jälkeen hyppäsimme pyöriemme selkään ja lähdimme polkemaan kohti Tampereen keskustaa. Asumme melko lähellä keskustaa, joten sinne polkee muutamassa minuutissa ja samalla saa mukavaa hyötyliikuntaa.

Tänään Tampereen Hämeenpuistossa on tapahtuma nimeltä "Tunne Tampere". Sinne me sitten suuntasimme mieheni kanssa. Tapahtumassa oli kaikenlaista ohjelmaa mm. Cross Training Keskus Polte esitteli siellä toimintaansa monessa eri muodossa.

Ystäväni Jenni on yksi Poltteen innostavista ja ammattitaitoisista personal trainereistä
Tampereen liikkuva terassi feat IKEA
Cross Training Keskus Polte esittäytyy
Ohjelmassa oli myös kahvakuulan tekniikan opastusta, johon saivat yleisöstä vapaaehtoiset osallistua. Ylitin jälleen itseni ja olin vapaaehtoisena nostelemassa kahvakuulaa näyttämöllä. Oli hienoa! Liike oli melko yksinkertainen, mutta tehokas ja kokonaisvaltainen. Liike käytiin vaihe vaiheelta läpi, jotta tekniikka olisi kaikilla oikea. Ja mikä parasta sain koko ajan ohjeistusta Lauri-valmentajalta miten liike tulee tehtyä oikein.








Suosittelen kyllä lämpimästi kahvakuulatreenin kokeilemista, jos se on aivan uusi juttu jollekulle. Ja ehdottomasti Polte on tutustumisen arvoinen paikka. Siellä on töissä aivan loistavia ihmisiä ja meininki siellä on motivoiva ja kannustava. Mikä hienointa, sali todella sopii kaikille!

Ohjelmassa oli myös mallitoimisto Promodelin järjestämä Kukkaistyttö 2013 finaali. Saimme nauttia kauniista ja iloisista finalisteista ja heidän esittelyistä. Finalisteilla oli Guessin ja Hilfigerin vaatteita yllään, joten saimme samalla ihastella myös kevään muotia.



Sellaista tänään aamupäivästä. Sää suosii erityisesti vapaalla olijoita, joten nautitaan jokaisesta auringonsäteestä.

Vielä olisi tiedossa ystävän syntymäpäivät ja valmistujaiset. Täytyy tästä lähteä valmistautumaan niihin.

Mukavaa ja aurinkoista lauantaipäivän jatkoa kaikille! Lähetän ison ja valloittavan hymyn jokaiselle teille!

Susanna