sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

°Pispalan portaat°

Kerroin aikaisemmin, että aijon esitellä täällä blogissa lajeja, joita voi yhdessä ystävien kanssa harrastaa samalla kun vaihtaa kuulumisia. Seuraavaksi vuorossa olisikin Pispalan portaiden juokseminen.

Viime perjantaina tuli juostua pitkästä aikaa Pispalan portaat. Pispalan portaat ovat varmasti jokaiselle tamperelaiselle tuttu juttu, mutta muualla asuville se voi olla täysin uusi tuttavuus. Joten kerrottakoon nyt ensin muutama epävirallinen faktatieto näistä legendaarisista portaista. Pispalan portaat ovat hyvin suositut urheilu ja kuntoilupiireissä Tampereella. Lähes jokainen urheilija on ne saanut joskus kokea ja juosta, konkata tai kävellä ylös. Portaat näyttävät loputtomilta ja tuntuvat sen vuoksi tuskasilta, sillä niissä juostessa todella tuntuu kuin loppua ei olisi. Pispalan portaissa monet ihmiset ovat vuodattaneet verta, hikeä ja kyyneleitä. Portaissa oman laskuni mukaan on noin 312 tuskaista ja jo hiukan vanhuudesta joustavaa rappusta. Tän paremmin niitä ei voi kuvailla. Ne todellakin täytyy itse kokea.






Mukaan portaisiin lähtivät minun seurakseni mieheni sekä ystäväni ja mieheni veli. Yhteistyössä saimme oikein hyvän treenin aikaiseksi. Aluksi hölkkäsimme portaat alhaalta ylös asti. Tämän jälkeen teimme erilaisia harjoituksia kuten konkkauksia, tikkauksia ja tasahyppyjä. Teimme kaikista variaatioista omat sarjat (kolme eri sarjaa), jotka jokaisen toistimme kolme kertaa. Harjoitusten jälkeen juoksimme portaat kaksi kertaa ylös asti, joista toisella kertaa otimme myös aikaa. Olisi ollut parempi ottaa aika jo ensimmäisellä juoksu kerralla ennen harjoituksia, jolloin ajasta olisi esimerkiksi ollut helpompi seurata kehitystä seuraavilla kerroilla. Tällä kertaa ajan kuitenkin mittasimme vasta aivan lopuksi, jolloin sain ajakseni 2 min 10s. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa treenailua eteenpäin. Lopuksi vielä kävelimme kertaalleen portaat ylös. Yhteensä portaita tuli kuljettua tällä treenikerralla reilut 3800.

Ja siis treeni kyllä meni todellakin perille, sillä mun pohkeet huutaa edelleen muutaman päivän jälkeen hoosiannaa. Mutta sehän on vain mukavaa, eiks vaan?

Nyt kaikki, joilla vaan on mahkuja, lähtekää Pispalan portaita juoksemaan. Ja te, jotka ette asu Tampereen suunnalla, kun ensi kerralla tulette täällä poikkeen juoskaa ihmeessä nuo portaat tai menkää edes kävelemään ne ylös. Huipulta on meinaan aivan huikeet maisemat. Suosittelen!



Juoksun jälkeen pulahdimme vielä Pyhäjärveen. Olen super ylpeä, sillä jopa minä pulahdin! Päätin muutama päivä sitten, että en halua asettaa itselleni jatkossa enää mitään rajoitteita, joten kaikkea on tästä eteenpäin vain kokeiltava.. Ja tästä järvessä uimisesta oli hyvä aloittaa. Jes! Tuli hyvä fiilis.




Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

Susanna



2 kommenttia:

  1. Kovat on portaat, mutta hyvää treeniä tälläselle inalidillekkin, kuljen kyynärsauvoilla...
    Aikaani ei voi ihan vertailla teidän aikoihinne, mulla kun meni n. 1/2 tuntia.
    Mutta eipä tässä kilpailuun osallistuttukaan.
    Asenteella
    "pääasia ei ole voitto, vaan osanotto"

    kivaahan se oli, vaikka ei pystykkään juoksemaan.

    Hyviä treenejä sulle ja päivän jatkoo

    t. Harri Hedman :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon kommentistasi! Nimenomaan. Tässä ei ole kyse kilpailusta, ehkä kilpailusta itseään kohtaan, mutta ei toisia vastaan. Aivan loistavaa, että olet myös lähtenyt treenaamaan Pispalan portaisiin. Siitä saatu hyvä olo on käsittämättömän hieno. Sait viestilläsi hymyn huulilleni, kiitos!

    Hyviä treenejä jatkossa myös sinulle!

    -Susanna

    VastaaPoista

Ilahdutat suuresti meidän päiväämme jättämällä kommentin!