lauantai 6. huhtikuuta 2013

Laura vs. Susanna

Oltiin eilen yhdessä viettämässä perjantai iltapäivää ja iltaa. Ihanaa, että on taas viikonloppu ja erityisen hienon eilisestä teki se, kun luvassa oli hauskaa seuraa ja mukavia juttuja, ja tietysti hyvää ruokaa.

Kerranki kun meillä oli hiukan luppoaikaa ennen miesten saapumista pelipaikalle, ajateltiin pitkästä aikaa yhdessä kirjottaa postaus. Jo blogin perustamisen alkuvaiheessa mietimme, että olisi kiva tehdä postaus, jossa kerromme enemmän itsestämme.



Olemme olleet ystäviä lapsuudesta asti tai siitä asti kun Laura syntyi. Olemme kaksi täysin eriluonteista naista, mutta silti jostain kumman syystä aina päädytään samaan paikkaan viettämään aikaa ja keskustelemaan asioista. Se on kai joku magneetti, joka meidät aina johdattaa yhteen. Se mikä meitä yhdistää on ehkä molempien erikoinen ja hyvin omalaatuinen huumori.

Eli tässä siis hieman meistä, ensimmäisenä esittäytyy Laura..



Tässä siis hieman musta.. ikää on kertynyt 24v., asustelen yhdessä avopuolisoni Janin kanssa kaksiossa, oon erittäin eläinrakas (jos ette vielä tienneet) ja pienestä pitäen oon rakastanut kaikkea muotiin liittyvää. Haaveilen omasta asunnosta (Janin kanssa) ja minibullista.

Oon kauhee herkkupeppu ja siks mun "kesäkuntoon" -projekti onkin kärsinyt pahasti. Nyt aattelin ottaa itteeni niskasta kiinni, toivottavasti ei jää vaan ajatuksen tasolle, niinku yleensä. Mulla on siis todella huono itsehillintä. Oon suutuspäissäni melko äkkipikanen ja itsepäinen, mut on mussa niitä hyviäkin puolia! Huumorintajua löytyy ja oon aina ystävällinen kaikille. Blondi hetkiä koen tasasin väliajoin!

Ja seuraavaksi esittelyssä siis Susanna.




Mä olen siis Susanna, tutuimmat kutsuu mua Suskuksi. Tällä hetkellä olen pienessä identiteettikriisissä, sillä en enää tiedä olenko Susku vai Susanna. Mutta ehkä se selviää tässä jossain vaiheessa elämää. Tai sitten olen vaan molempia. Mä olen kolme kuukautta tota Lauraa vanhempi ja ehkä vähän viisaampikin sen vuoksi. Mutta siis ikää löytyy 25. Olen elänyt 25 aivan ihanaa ja opettavaista vuotta. Mulla on maailman paras perhe ja parhaat ystävät. Rakastan matkustamista ja olen asunutkin muutamaan otteeseen ulkomailla. Harrastan paljon kaikenlaista urheilua ja vastapainona sille pohdin ja ajattelen kaikkea maan ja taivaan välillä.

Olen erittäin kunnianhimoinen ja määrätietoinen ihminen, välillä se on ärsyttävääkin joidenkin mielestä. Olen vähintään yhtä äkkipikainen kuin Laura, huh! Mutta osaan antaa sekä pyytää anteeksi, joten mitään peruuttamatonta ei voi onneksi elämässä tapahtua. Tykkään hauskuuttaa ihmisiä ja mulle tärkeintä on rakkaiden ihmisten hyvinvointi. Olen onnellisesti kihloissa ja asun yhdessä mieheni kanssa. Pidän kirjoittamisesta ja juttua tulisi vaikka kuinka paljon, mutta en tällä erää kerro enempää, antaa Lauran kertoa loput.


Mitä mieltä olemme sitten toisistamme..

Susanna: Laura on yksi kiltimmistä ihmisistä maailmassa, ja pitää huolta jopa pienestä kärpäsestä. Pienenä me usein pelasimme ja kilpailimme asioissa. Laura aina voitti kaikki korttipelit, ja se luonnollisestikin ärsytti mua. Laura on sopivasti "hölmö" ja ottaa asiat useimmiten huumorilla.

Laura: Susku on ollut koko ikäni yksi parhaimmista ystävistä, vaikka aina meidän "kemiat" ei olekaan kohdanneet. Susku on meistä se, joka on aina pärjännyt hyvin koulussa ja ollut huippu urheilija, itse olen vetänyt hieman sieltä mistä aita on matalin.. kateellisena olen vierestä katsonut. Suskulla siis kunnianhimoa riittää, mikä onkin ihailtavaa hänessä! Susku asettaa itselleen tavoitteet ja menee niitä kohti määrätietoisesti ne saavuttaen. Hän on mahtava kuuntelija ja pitää huolta ystävistään.


Mikä piirre toisessa on parasta?

Laura: Susku on todella spontaani ja sosiaalinen. Puhelin soitto ja Susku on jo valmis näkemään, jos ei töitä ole. Tilanteessa kun tilanteessa hän pärjää ja kas kummaa se on tutustunut taas pariin uuteen ihmiseen. 

Susanna: Laurassa ehdottomasti parasta on aitous. Ajoittain Laura sanoo jotain todella typerää ja sille saammekin sitten nauraa ja pitkään.



Hauskin muisto?

Susanna: Meillä on paljon yhteisiä hyviä muistoja. Vietimme lapsuudessa monet lomat yhdessä ja meillä on aina ollut hauskaa yhdessä. Kuitenkin paras muisto yhteisistä hetkistämme on, kun keksimme yhdessä laulun "Paarmat" ja esitimme sen kaikille tutuille. Esityksessä oli kaikki tehosteet ja asut tietenkin mukana. Ikää tuolloin oli ehkä 8.

Laura: En tiedä onko tää niinkään "hauska" muisto, mutta muistan kuitenkin :D Yksi juhannus (n.14v.) meidät oltiin pakotettu viettämään juhannus vanhempiemme seurassa, eristyksissä kaikesta.. Suunnittelimme yhdessä pakoreittiä ja kuinka emme puhu vanhemmillemme koko juhannuksena. No eihän se suunnitelma ihan toteutunut, mutta ainakin meillä oli toisemme.



Mukavaa lauantain jatkoa kaikille!

Muistakaa nauttia jokaisesta hetkestä..


Susanna & Laura


perjantai 5. huhtikuuta 2013

Kevään ostoslistalla

Jokaikinen kevät tulee tunne, että kaipaa vaatekaappiin jotakin uutta. Keräilin hieman asioita, jotka on mun ostoslistalla tällä hetkellä. Ykkösenä mun listalla on uudet Converset, tällä kertaa mustat.. sillä noi mun valkoiset on jo lähes harmaat. Rakastan raitapaitoja ja niitä kaapista jo löytyykin mukavasti, mut eihän yks lisää pahaa tee ;) Multa puuttuu kultainen kello ja oon ihastunut tuohon Marc Jacobsiin, sen kun sais! Uudet mustat Plentyt myös tekis terää.. ja pari muuta juttua..



Dr. Denim-Farkut, Converse-Kengät


Vitsit, että kuumottaa jo ottaa nahkatakki käyttöön.. toivotaan että sillä kohta jo tarkenee ulkona.

Aurinkoista viikonloppua!

- Laura

torstai 4. huhtikuuta 2013

*Instapics

Olen tänään aamusta herännyt melko aikaisin lukemaan kirjallisuutta positiivisesta psykologiasta. Positiivisessa psykologiassa on paljon sellaista, jota meidän jokaisen olisi hyvä sisäistää, sillä ne opit ja ajatukset auttavat ihmistä elämään elämäänsä mielekkäästi ja onnellisena. Nyt varmasti joku miettii, että ei hitto onko toi ihan varma näistä jutuistaan. Mutta totta on, että meidän kaikkien elämä olisi paljon helpompaa, jos me otettaisiin asiat hiukan rennommin ja loppujen lopuksi aina löydettäisiin asioista se positiivinen ja opettava puoli. Kukaan muu, kun ei voi onnellisuutta kenenkään elämään tuoda, vaan sen luojana olet sinä itse. Mieleeni tuli ajatus siitä, että mihin ihmiset oikein tarvitsevat katkeruutta, vihaa ja negatiivisuutta. Tottahan on, että kaikkia tunteita tarvitaan, eikä niitä kuulu sivuuttaa, mutta pohdin lähinnä sellaista kroonista valittamista ja negatiivisuutta. Negatiivisuushan leviää ja tarttuu ihmisestä toiseen. Samoin toimii myös positiivisuus. Kumman sinä haluat antaa levitä itsesi kautta muille?

Pohdin eiliseen postaukseen liittyen aamulla myös lisää ystävyyden merkitystä ihmisten elämässä. Olen positiivisen psykologian tavoin samaa mieltä siitä, että ystävyydessä kannattaa panostaa määrän sijaan ystävyyden laatuun. Sillä monet kaukaiset ystävät eivät tee sinua yhtä onnelliseksi kuin yksi läheinen ja rakas ystävä. Uskon myös, että jokainen meistä tarvitsee ystäviä ja ilman niitä ihminen ei voi olla onnellinen. Sisimmässään jokainen meistä haluaa tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on ja tulla kuulluksi ja lohdutetuksi silloin kun on vaikeaa.

Näiden sanojen ja ajatusten saattelemana ajattelin taas parin viikon tauon jälkeen laittaa hiukan instagram kuvia kehiin. Joka kerta näitä kuvia laittaessani mietin kuinka nopeasti viikot kuluvat. Takana on taas monen moista tapahtumaa ja ihania muistoja. Tässä siis kuvia kahden viikon ajalta..

Ja meidäthän löytää siis Instagramista nimimerkillä @TWOBRILLIANT



Mukavaa torstain jatkoa kaikille!

Susanna